{"id":2748,"date":"2014-10-15T14:38:39","date_gmt":"2014-10-15T14:38:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.123fakta.com\/da\/?p=2748"},"modified":"2026-03-19T10:38:23","modified_gmt":"2026-03-19T10:38:23","slug":"fakta-om-vikinger","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.123fakta.com\/fi\/fakta-om-vikinger","title":{"rendered":"Tietoja viikingeist\u00e4"},"content":{"rendered":"
    \n
  1. Viikinkiaika:<\/strong>\u00a0Viikinkiaika kesti vuodesta 793 vuoteen 1066. N\u00e4m\u00e4 suhteellisen tarkat p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t liittyv\u00e4t tiettyihin tapahtumiin, jotka historioitsijat uskovat merkitsev\u00e4n viikinkiajan alkua ja loppua: Lindisfarnen luostarin ry\u00f6st\u00f6 Pohjois-Englannissa vuonna 793 ja Hastingsin taistelu Etel\u00e4-Englannissa vuonna 1066.<\/li>\n
  2. Vikingr:<\/strong>\u00a0Vanhan norjan kielen sana viikingeille on \"Vikingr\". Termi kattaa paitsi kuuluisat viikinkisoturit, my\u00f6s silloisten Pohjoismaiden kauppiaat ja tutkimusmatkailijat. Muihin maihin (kuten Englantiin ja Ranskaan) asettuneet pohjoisesta tulleet uudisasukkaat k\u00e4yttiv\u00e4t muita nimi\u00e4.<\/li>\n
  3. Ratsiat:<\/strong>\u00a0Suurin osa viikinkien ry\u00f6st\u00f6retkist\u00e4 tehtiin rannikoiden l\u00e4hell\u00e4 sijaitseviin kaupunkeihin, luostareihin ja vastaaviin, koska he halusivat pysytell\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 liikkuvia pitk\u00e4laivojaan. Suurin osa ry\u00f6st\u00f6retkist\u00e4 tehtiin Pohjois-Atlantilla, mutta jotkut viikingit matkasivat Ven\u00e4j\u00e4lle, Pohjois-Afrikkaan ja L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n asti.<\/li>\n
  4. Pitk\u00e4n matkan alukset:<\/strong>\u00a0Viikingit tunnettiin pelottavista pitk\u00e4laivoistaan, joita kutsuttiin my\u00f6s \"lohik\u00e4\u00e4rmelaivoiksi\", koska niiden keulassa oli tyypillisesti lohik\u00e4\u00e4rmeen p\u00e4\u00e4. Pitkulaivat olivat kapeita ja tasapohjaisia, mik\u00e4 teki niist\u00e4 nopeita. Ne pystyiv\u00e4t my\u00f6s liikkumaan matalissa vesiss\u00e4, kuten rannikoilla, joissa ja puroissa, mik\u00e4 oli selv\u00e4 etu ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4 ja sodassa. Laivojen miehist\u00f6 oli 30-60 miehen vahvuinen, ja nykyaikaiset rekonstruktiot osoittavat, ett\u00e4 ne saattoivat kulkea jopa 20 km\/h:n nopeudella.<\/li>\n
  5. Dane-velka:<\/strong>\u00a0Viikingit tarjosivat erityisesti englantilaisille ja ranskalaisille erityist\u00e4 palvelusta: rauhaa hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Kun maksu oli suoritettu, viikingit l\u00e4htiv\u00e4t ry\u00f6st\u00f6retkelle tai palasivat kotiin. Rauha oli kuitenkin lyhytaikainen, sill\u00e4 muut viikingit kuulivat yleens\u00e4 maksusta ja yrittiv\u00e4t onneaan. Viikinkien ker\u00e4\u00e4m\u00e4t summat kasvoivat ajan mittaan huomattavasti; ensimm\u00e4inen tanskalaisten velkamaksu oli noin 100-200 puntaa Englannin Kentiss\u00e4 vuonna 865. Suurin tanskalainen velka perittiin vuonna 1018, kun viikinkikuningas Canute Suuri suostui hajottamaan laivastonsa 82 500 punnan maksua vastaan.<\/li>\n
  6. Orjakauppiaat:<\/strong>\u00a0Viikingit kaappasivat ry\u00f6st\u00f6retkiens\u00e4 aikana usein nuoria miehi\u00e4 ja naisia ja k\u00e4yttiv\u00e4t heit\u00e4 orjina. Viikingit myiv\u00e4t orjiaan my\u00f6s Euroopan ja L\u00e4hi-id\u00e4n suurilla orjamarkkinoilla.<\/li>\n
  7. Selvitykset:<\/strong>\u00a0Monet viikinkiajan norjalaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t matkustaa ja asettua asumaan ulkomaille. Useimmat asettuivat asumaan eri saarille Pohjois-Atlantilla, Englannissa, Ranskassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja nykyisess\u00e4 Turkissa. Toiset taas pyrkiv\u00e4t syvemm\u00e4lle Eurooppaan ja jotkut jopa pitk\u00e4lle Aasiaan.<\/li>\n
  8. Uskonto:<\/strong>\u00a0Viikingit olivat perinteisen norjalaisen uskonnon kannattajia, joka tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimell\u00e4 norjalainen mytologia ja jota jotkut palvovat \u00c1satr\u00fan muodossa. Norjalaisen uskonnon keski\u00f6ss\u00e4 olivat jumalat, kuten Odin, Thor, Loki ja Freyja. Viikingeille uskonnon keskipisteen\u00e4 oli jalo kohtalo kuolla taistelussa varmistaakseen paikkansa Valhallassa, jossa osallistuisi taisteluihin, jotka johtavat Ragnar\u00f6kiin - maailmanloppuun. Norjalainen uskonto oli olemassa noin 700-120000, ja sen korvasi v\u00e4hitellen kristinusko, jonka eri l\u00e4hetyssaarnaajat toivat ajan my\u00f6t\u00e4 muualta Euroopasta.<\/li>\n
  9. Puhtaus:<\/strong>\u00a0Englantilaiset ja muut kuvailivat viikingej\u00e4 hyvin puhtaiksi, koska he kylpiv\u00e4t kerran viikossa ja my\u00f6s kampasivat hiuksensa aina huolellisesti.<\/li>\n
  10. Juoksija:<\/strong>\u00a0Viikingit ja er\u00e4\u00e4t germaaniset heimot k\u00e4yttiv\u00e4t riimuaakkosia, ja ne ovat per\u00e4isin 2. vuosisadalta jKr. Riimut kehitettiin riippumatta latinalaisista aakkosista, ja ne joutuivat niiden vaikutuspiiriin vasta keskiajalla. Kaiken kaikkiaan riimuja k\u00e4ytettiin noin 1200 vuoden ajan - 1400-luvulle asti. Runa-aakkosia kutsutaan my\u00f6s nimell\u00e4 \"Futhark\", koska niiden kuusi ensimm\u00e4ist\u00e4 merkki\u00e4 kuulostavat kirjaimilta f - u - th - a - r - k.<\/li>\n<\/ol>\n
    \"Fakta:
    Attribuutio: Softeis + archiwum w\u0142asne wiking\u00f3w, Jarmeryk + \u00c9clusette - Wikipedia.org<\/figcaption><\/figure>\n

    T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4et erilaisia pitk\u00e4laivoja: pienoismalli (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 vasemmalla), puolalainen rekonstruktio (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikealla) ja ruotsalainen rekonstruktio (alhaalla).<\/strong><\/em><\/p>\n

    Myytit viikingeist\u00e4<\/h2>\n